Loppuraportti osa 4: loppumatkan turismia

Hoidetaanpa tämä raportointi äkkiä alta pois niin voi unohtaa tämänkin pettymyksen.

Kun kämpälle päästiin, saatiin Hamultakin viesti että on jo Lontoossa. Samoin tein sovittiin lounastamisesta Hard Rock Cafeessa. Sinnehän sitten mentiin, ameriikan purilaista syömään. Hamu saikin sitten cocacolaa juodakseen, kun muut ottivat oluet. Olivat ilmaisia ja tarjoilija täytti ahkerasti. Purilainen oli ihan ok, mutta parempiakin on syönnyt. Käytiin myös matkamuistomyymälän puolella. Nappasin mukaan hard rock cafe londonin paidan ja sitä maksaessani myyjätär harrasti ilmeisesti small talkkia. Siinnä sitte selvitin että olen Suomesta ja menin polkupyörällä Edingburghiin tarkoituksena tulla takaskin. Sitä sekin sitten naurahti ja laitto pussiin jonkin kortin jolla olis kait saannut jotain ekstraa ruokalan puolelta. Ei vaan viittinyt enää jonottaa sinne.

Muuten sitä vaan löntysteltiin. Hamun kanssa kävin vähän matkaa istumassa toista turistipussireittiä ja hyppäsin pois kun liittyi jo nähtyyn alueeseen. Siittä sitten kuljailtiin takasin kämpälle elpymään.

Torstaipäivä olikin sitten kuuma kuten oli ennustettu. Jos en olisi jo heittäny hommaa kesken, niin nyt olisin. Oli "mukavat" +32°C ja auringonpaistetta. Ei tommonen ole meikää varten. No nyt olen kuitenkin Lontoossa, niin lähden kahteleen ilmastoituja museoita. Imperial war museoon eksyn ensin. Pienoinen pettymys, pääasissa kyllä käynnissä olleen remontin takia. Muuten kattavat näyttelyt salaisista sodista, juutalaisvainoista, elämisestä britannian taistelun aikaan Lontoossa ja erillaisista sankareista. 3h meni vaikken kovin tarkkaan kaikkea lukenut.

IWM:sta käveleskelin South Bank:lle, jota ehdottivat kun kyselin minne mennä kun on yksi turistipäivä. Ihan mukavan oloinen tapahtumatori olikin, jossa oli mukava käveleskellä ja nauttia olut tai pari.

 

Bankilta on pääsyjä museoihinkin. Maanalaiseen Lontooseen olisin halunut mennäkkin, mutta eipä parin tunnin jonotus innostanut, kuten ei London Eyeenkään. Mutta jonottamatta pääsi London Film museoon. Hienoja elokuvareksiviittaa ja historiaa lontoon elokuvahistoriasta ja charlie chaplinistä.

Torstaipäivällä saapui majapaikkaan Korhonenkin. Miten voi ihminen olla niin väsyneen näköinen. Menikin ajoissa nukkumaan ja nukkui raskaasti ja pitkään. Ajoikin Market Raseniin asti ennenkuin heitti unenpuutteen vuoksi pois. Kova ukko. Kuudesta 08-lenkin kuskista matkalla oli enää Matteus, joka ajoikin maaliin perjantai-yöstä. Kova äijjä.

Perjantai-aamusta mentiin hakemaan pyörät ja laukut pois Loughtonista. Takasin majapaikkaan saatiinkin ajaa rankkasateessa. Päivä menikin purkaessa pyörä ja käytiin Stanin kanssa viellä mutka Lontoolaisessa pyhäkössä; potkupallo.... anteeksi, jalkapallostadionilla. Kyllähän sitä nyt englannissa jalkapalloa pelataan, Suomessa vaan potkupalloa.

Illasta potkittiin Korhonenkin pystyyn pakkaamaan ja pienimuotoiseen reissunpäätösjuhlaan. Lauantai-aamusta sitten haikein tunnelmin kannettiin laukut auton kyytiin ja suunnattiin kohti koti Suomea.

Eikä tämä kiusaaminen viellä lopu, viellä yhden osan kirjoittelen missä vedän yhteen kokemukset ja selittelen toden teolla. Mutta se saa odottaa vaikka huomista.