Ysin jälkeen aletaan valmistautumaan siirtymiseen, bagdropit pakataan laukkuihin ja vaihdetaan ajoasusteihin. Matka Loughtoniin oli yllättävänkin helppo, mutta mäkinen.
Ilmottautuminen tapahtuu paikallisessa koulussa. Alueelle onkin alkanut jo kertymään pyöräilijän näköisiä ihmisiä pussukoita mukanaan. Asiointi menee sujuvasti, selvästikkin suunniteltu tapahtuma. Pyörät viedään pyöräparkkiin ja sieltä vaan kävelleskellään sisälle liikuntasaliin passi mukana.
Salissa onkin jo pientä ruuhkaa, mutta muita meidän lähtöryhmän (S-V) ihmisiä ei ollut jonottamassa niin päästiin heti tiskille. Vastuuvapautuslomakkeen allekirjoitettua sai pussin, jossa oli tarpeelliset tavarat; numerolaput pyörään ja bagdroppeihin, brevetti-kortti, juomapullo.Ilmottautumisen jälkeen siiryttiin ulos hakemaan bagdroppi pussukat ja täytämään ne vaihtovaatteilla ja muulla pienellä. Tämäkin sujui mallikkaasti, tiskille hakemaan pussit, ulos täyttämään ne ja toiselle tiskille luovuttamaan. Samalla haeskelin ostamani tapahtumapaidankin.
Sitten haetteenkin vaan pyörät ja siiryttiin portille odottamaan muita. Homma sujui niin sujuvasti että puolisen tuntia saatiin odotella ennenkuin muita alkoi tulemaan paikalle. Hamulla oli vaan huonoja uutisia, finski oli hukannut pyörän jonnekkin. No onneksi se tuli illan mittaan perille.
Paluumatkalla pysähdyttiin syömään The Last Post free houseen. On se pekonipasta hyvvää. Loppuilta lepäiltiin ja nautittiin kauniista kelistä, hieman hermoilen mutta kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti