Juhannuksen jälkeen jännitys alkoi tiivistymään, ilmatieteenlaitoksen ja yr.no:n sivustot alkoivat saamaan useita latauksia ... tunnissa. Reitit on hiottu, ei soraa, pieniä teitä mahdollisuuksien mukaan, yö- ja taukopaikat katottuna. Torstaina saatiin vain huonoja uutisia, vetomies Hyyman joutuu jättää matkan tekemättä. Ei näitä voi sairaana tehdä (fyysisesti, henkinen sairaus on vaatimus). Normi lentsusta voi tulla pahojakin seuraamuksia tämmöisen matkan jälkeen.
Ennusteet lupasivat itään reiluja sateita ja pohjanmaalle jatkuvaa vastatuulta, joten kohti pohjoista lähdemme, saammepa ainaskin menomatkan mennä myötäsessä ja lauantaina ajella auringossa.
taukopaikat |
alustava nuotitus |
Hieman ehkä jopa varastaen 1min lähdimme kohti 1. kahvikattausta, Oijärven baaria. Matkaa taitettiin vuorovedoin 25-35kmhn vauhtia. Kun ajettiin ensimmäistä oikeasti pitkää matkaa, pysähdyttiin jännäpissalle jo Alakylässä. Onpa ainaskin nautittu nesteitä pohjalle. Nesteitä, dexaalia, nautittiin matkallakin, sen verta että stoppattiin Yli-Iin Salelle hakemaan täydennystä, vaikka ruuhka-aika sattuikin samaan aikaan. Eipä ole ennen joutunut täällä jonnotteleen muitten asiakkaitten takia. Pari kertaa on joutunut kanssa pyöräilijöitten takia kylläkin.
Tauon jälkeen matkaa jatkettiin ja jouduttiin ennen Oijärveä lisäilemään sadevarustusta. Ei se oikein satanut, mutta linsseihin ja kypärään kyllä tiivistyi vettä. Oijärvellä pysähdyttiin kaupan pihaan miettien saadaako kahvia edes ilman pullaa. Kun baariin astuttiin, tuli kaupan puolelta myyjätär leimaamaan kortit ja sulattamaan marjapiirakan palaset. ostoksia tehdessä huomasi kuinka kaupunkilaistunut sitä on, ei toiminut ukkosten takia veikkausautomaatti kun joku toinen asiakas halusi koittaa onneansa. Eli hieman irtorahaa pitänee hommata ennen kuin lähtee pohjoiseen syrjäkylille.
Oijärveltä jatkettiin tuttuja teitä, olenhan näitä teitä ennenkin poljeskellut, kohti Kemiä ja lounaskattausta. Myötätuulen ansiosta oltiin Simojoen Lohirannan kohdalla ajoissa ja päädyttiin käydä tarkistamassa paikan tarjonta. Loppukesän pikamatkan on tarkoitus pysähtyä täällä. Kahvi ja lettu palkitsi soratien pätkän, hyvvää oli. Lohirannasta lähdettiin painattamaan aika voimakasta ja suoraa vastatuulta vasten kohti Simoa, ei se täälläkään aina aurinko paista vaikka Frangen niin aikoinaan lupasi. Oli sen verta utuista ettei nähnyt edes pyöriikö tuulimyllyt, todennäköisesti eivät.
Kemistä jatkettiin maittavan lounaan jälkeen kohti seuraavaa kahvipaikkaa, Tervakuksaa Tervolassa. Kuksassa oli muitakin ilmeisemmin pitkän matkan pyöräilijöitä. Hieman siinnä lyhyissä kamppeissa ja ohuessa sadetakissa vaan ihmetytti heidän varustus, täyssyysvarustus. Hikihän niissä tulee, mutta eivät näyttäneet ihan pohjoismaalaisilta.
Kuksasta jatkettiin kohti tuntematonta. Tämä tie (929) on jostain syystä jäännyt ajamatta. Jussina oli tarkoitus ajaa, mutta kun. Mitkä mäet olenkaan missannut. Mukavan kumpuilevaa reittiä yötauolle asti. Illan päätteeksi aurinkokin päätti ilmaantua lupaamaan aurinkoista keliä lauantaille. Ja ensimmäiset porotkin hortoili tiellä, viksuja elukoita. Siis jotkut muut kuin porot.
Päivän saldoksi tuli polarin mukaan linkin takaista käppyrää. Tästä jatketaan toisella kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti