sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Palauttava 100km

Edellisessä viestissä kirjoittelin juttua maaliskuisesta 200km lenkistä. Tässä jatkoa sille seuraavasta päivästä.

LEL:ssä ajetaan vajaan viiden päivän ajan n.300km matkoja. Eli 300km pyörällä viitenä päivänä putkeen, entiä mitä ees ajatella siittä, ajamaan kuitenkin mennään. Onhan sitä tullut nyt vuodesta 2005 ajettua matkailumielillä joka kesä kymmenkunta päivää n. 100 km päivämatkoilla ja kerran rykästy hellsinkiin kolmessa päivässä, 200-250km/päivä. Nuo ei ole mithään verrattuna tulevaan. Hellsingin reissunkin ajoin Pohjanmaan kautta, ettei mäet vaan haittaisi. Pitää koittaa järjestää kesälle joku 4 päivän leiritys ja ajaa silloin 200-300km joka päivä että saisi käsitystä mihin on alkamassa. 100km matka ei ole riittävä, Hamu, sinunkin kunnolla ajetaan sitä vaikka kuukausi putkeen.

Juhannuksen tienoille voisi jotain katella. 600km brevetin deadline on 8.6 niin siittä voisi olla jo selvinnyt. Juhannusta edeltävänä torstaina on Oulussa ollut tapana yöpyöräillä isolla joukolla. Viime kesänä oli 100 kammenvääntäjää. Lenkki vaan loppuu nimestään huolimatta jo keskiyön paikkeilla. Jos siittä jatkaisi viellä oikealla yöpyöräilyllä ja polkisi Yli-Iin kautta Iihin aamukahville ja aamutauon jälkeen lähtisi Kemiin juhannuksen viettoon, Oijärven kautta. Tässäkun ei oikein juhannuksena osaa juhlia, ajelisi Aavasaksalle tai Napapiirille kattoon yöttömän yön aurinkoa ja sen jälkeen takaisin kotio Ouluun, Oijärven kautta. Siinnä olisi äkkiä laskettuna 4 päivää putkeen pyöräilyä. Ainoa vaan miten "palvelut" toimii juhannuksena.

No, kesään on viellä aikaa. Moni asia kerkiää viellä muuttua, suunnitelmatkin.

Lauantain viimeisiä ajatuksia, klo 2200 (baariin sitä ennen lähettiin tähän aikaan), oli lähteä sunnuntai aamun porukkalenkille; 08-lenkille, Oulun 19. teolle.

Heti aamusta oli semmoinen keväinen olotila, kun sai ittensä kammettua sängystä ylös. Jostain syystä käytin jopa torkkua, normaalin etuajassa heräämisen sijasta?!

Vilkaisu lämpömittareihin ja ennustuksiin näytti kevään tulevan hyvää vauhtia. Nykyaikaahan on tarkistaa ulkolämpötila netistä ikkunan reunassa roikkuvan mittarin sijaan. Näytti olevan ympäri Oulua siinnä -9°C tänä aamuna. Ennusteiden mukaan puolilta päivin olisi nollassa ja aurinko paistaa koko päivän.

Johan syntyi edellisistä keväistä tuttu ongelma; mitä ihmettä pistää päälle ettei aamulla palellu ja päivällä tuskaile kuumuuden kanssa.

Onneksi lenkkipyörässä oli eilisen jäljiltä laukkuteline paikoillaan. Harmi vaan että puolet koeteltuista vaatteista oli pesun tarpeessa; maantiepyöräilijähän ei likaisia vaatteita laita päälle, ei ainaskaan Mc Spandex:n mukaan.

Ja kun Mc Spandex on mainittu, laitetaan listaan kaikki pyöräilyaiheset videot, joita tulee väliin kateltua toistuvasti:
Mc Spandex: Performance
Mc Spandex: Get Dirty
Mc Spandex: Le Velo (ehkä se parhain)
Srsly (sanokaa jos oon tämmönen)
Sons of Science: Motherfucking Bike (asennetta!)
Sh*t Cyclist Say (jotta ymmärtäisitte)
Queen: Bicycle Race (legendaarisin)

No, takaisin aiheeseen. Eli osa varusteista on pesun tarpeessa. Alin kerros ei kyllä yllätä, ei ainaskaan sen, hmm, tuoksun perusteella mikä aamusta oli kylppärissä. Päälimmäinen kerros oli ottanut hieman rapaa päällensä. Eli eiku vaatekaapille, hyviä urheilukamppeitahan mulla riittää, toisinkuin arkikamppeita. Edelleenkään voi naisia ymmärtää, kun ei kelpaa paras, eli kallein, häihin (onneksi ei omiin) puettavaksi, eikait ne sitten ymmärrä hyvän päälle. Tai sitten outokummun päällä oleva tiukka vaate ei olekkaan edustava. Mut me MAMIL:t noustaan viellä!

Ei siinnä sitten auttanut kuin ajatella luovasti ja ottaa varakamppeet käyttöön. Jalkoihin ompelijattaren pilaamat vanhat talvihousut (sauma istuinluitten kohdalla, jee) ja kevät/syys-takki päälle ja irtokampetta päälle.

Tässä talven aikana on näköjään unohtunut auringon, tuon kirotun silmään paistajan, voima. Jo siirtymällä shellille totesin että on kerros liikaa. Eli heti shellille päästyä, kerrankin just ajoissa eikä etuajassa, päälinmäinen kerros pois ja laukkuun, jossa oli tilaa.
Eikä sitä nyt tarvinnut yksin nauttia kevään parhaista keleistä, tähän asti.
Kuva: Ristopra, kiitos
Sonnitkin on jo päästetty ulos, ne tuola vasemmalla aitauksessa :)
Tämän päiväinen reitti suuntautui El Cäpitäin EKH:n suunnitteleman reitin mukaisesti kohti Sanginsuuta, mistä lähdettiin temporeitin ja mehtäteitten kautta kohti Kiimingin taukopaikkaa. Olipa muuten taas hienoja talvisia maisemia, harmi vaan ettei kerinnyt kuvailleen kun jalat oli mitä oli eli makaroonia. Vaatetus oli tällä hetkelle aika optimaalinen, varjossa yläkroppaa hieman palelsi mutta auringossa oli hyvä.

Tauolle ajeltiin Kiimingin aakkosbaariin, jossa nautin kahvin kanssa kunnollisen munkin, eli MK-lenkiksi (munkkikahvi) meni. Ei ole muuten pitkään aikaan mennyt 08-lenkillä näin paljon evästä kuin nyt. Matkan varrella söin yhden energiapatukan ja loppuparlamentissa oli energiat niin vähissä että imasin geelinkin.

Apsilta suunnattiin kohti Haukipudasta. Matkan varrella koitettiin kesäistä meininkiä kun mentiin letkassa kuivalla asfaltilla. Pääasiassa pysyttiin pienemmillä teillä maisemista nauttien.

Paluumatkalla alkoi olemaan hankalaa; liikaa vaatetta, liian vähän energiaa. Juomatauolla tein pientä hienosäätöä, kun isoon ei kykenen, nykäsin kypärähupun pois päästä. Ihmeen paljon auttoi. Tosin osittain ammatillisten syitten takia pitäisi tietää, että pään kautta katoaa iso osa ihmisen lämmöstä.

Matkan jatkuessa, sai todeta että nyt on yläkroppa kunnossa, mutta jalat paistuu. Seuraavalla tauolla muistan että jalassa on normi villasukkien sijasta pitkä vartiset villasukat jalassa. Eiku varsia käärien matkaa jatkamaan.

Ruskon seudulla katson mittarista ettei olisi paljoakkaan puuttuisi 100km matkasta. Eiku hieman porukkaa vedättäen kierellään Ruskon kautta takaisin lähtöpaikkaan, Haapalehtoon. Mittarissa on 83km, kotio 7km. Loppuparlamentin aikana vetäsen geelin naamaan ja lähden valumaan joen rantareitille, Tuirasta kotio ja illasta palauttavalla lenkillä 100km täyteen tälle päivälle.

Harmillisesti aurinko paistelee pitkän pimeän talven jälkeen sen verta mukavasti että jatkan Tuirasta viellä eteenpäin. Hitaasti, välillä polkaisten, kierrän Toppilan voimalaitoksen kautta Rajakylään ja kohti kotia. Hitaiden laskelmien jälkeen totean että 1 kilometri jää vaille 100km lenkistä. Eiku todelliselle sakkolenkille, energiat käytettiin jo 50km sitten. Kotipihaan rullatessa täyttyikin sitten tavoiteltu kilometrimäärä, olihan sitä kyllä puhkikkin.


Kuva: Ristopra, kiitos
Kuva: Ristopra, kiitos
Kuva: Ristopra, kiitos

Ja alla varsinaisen 08-lenkin reitti, jonka päälle ajoin siirtymiä mutkien kautta.



Loppupäivän sitä sitten saikin pestä pyykkiä ja koittaa toipua lenkeistä. Kaikesta huolimatta, kävin illasta viellä pienen pyörittelyn, muuten saisi aamusta maksaa laiskuudesta.

Se män tämä viikonloppu näin; 307km, yli 10 000 kcal kulutettu outokummun rakennusaineita, joita ei korvattu täysin. Naamassa tuntuu siltä, että tämä sisäilmainsinööri nautti aikasta paljon ulkoilmaa. Polari ehdottelee kolmea lepopäivää, koitetaan pitää siittä kiinni. Huomenna pitää huoltaa cännäriä, pestä se ja säädellä takavaihtajan toimintaa. Sinkulaan voisi laittaa lokarit kiinni ja siirtää cännärin etukiekko siihen, että voi sinkulalla jatkaa arkipyöräilyä jäisillä teillä. Cännärin voisi muutenkin pistää vähäksi aikaa tauolle odottamaan maantiekelejä. Seuraava pitkä lenkki ajetaankin vasta huhtikuussa, mitä sitä vaan pääsiäisenä tekisi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti